Korvaukset rikosasiassa, vastapuolella ei ole varoja, kannattaako vaatia mitään

Mikäli on joutunut rikoksen uhriksi, on yleensä oikeus saada korvausta rikoksella aiheutetusta vahingosta. Vahinko voi olla aiheutunut omaisuudelle tai rikoksen uhrille itselleen esimerkiksi mustelmana tai henkisenä kärsimyksenä. Rikoksen tekijällä ei ole välttämättä varoja, jolloin voi tulla mieleen, että ei ole järkeä vaatia mitään. On kuitenkin keinoja, joilla korvausta voi saada myös täysin varattomalta henkilöltä.

Korvaukset rikosasiassa
Rikoksen uhrilla eli asianomistajalla on useimmiten oikeus erilaisiin korvauksiin aiheutuneesta vahingosta. Vahinko voi olla konkreettista, kuten vaatteiden tai tavaroiden rikkoutumista tai se voi olla aineetonta kuten korvausta kivusta ja särystä, tilapäisestä haitasta tai kärsimyksestä. Riippuu rikoksesta ja tilanteesta kuinka suureen korvaukseen rikoksen kohteeksi joutunut on oikeutettu.

 

Rikoksen tekijän taloudellinen tilanne
Usein rikoksen uhriksi joutunut ajattelee, että ei kannata esittää korvausvaatimusta, kun rikoksen tekijältä ei kuitenkaan saa mitään. Usein onkin niin, että rikoksiin syyllistyneillä ei ole erityistä omaisuutta eikä heillä ole suuria tuloja. On kuitenkin mahdollista, että rikoksen tekijä menee jossakin vaiheessa töihin ja alkaa maksaa velkojaan. Rikoksen tekijä voi myös jossain vaiheessa saada perintöä, jota voidaan käyttää korvausten maksamiseen. Rikokseen perustuvien vahingonkorvausten vanhenemisaika ulosotossa on 20 vuotta mikäli vastaaja on tuomittu vankeuteen tai yhdyskuntapalveluun, joten tuona aikana voi tapahtua yllättäviä asioita.

 

Korvaus vakuutusyhtiöltä
Vakuutukset, kuten kotivakuutus voivat korvata rikoksesta aiheutuneita vahinkoja ja tämä kannattaa aina selvittää ensin. Vakuutusyhtiö perii yleensä korvaamansa määrät takaisin rikoksen tekijältä.

 

Korvaus valtiokonttorilta
Rikoksesta aiheutuneita vahinkoja voidaan myös korvata tietyin edellytyksin valtiokonttorin toimesta. Valtio maksaa korvausta lähinnä henkilövahingoista. Näitä ovat esimerkiksi sairaanhoitokulut, pysyvä haitta sekä korvaus kivusta ja särystä. Myös henkisestä kärsimyksestä voi joissakin tapauksissa saada korvausta.

Konkreettinen vahinko
Rikoksen uhrille voidaan suorittaa korvaus:
– tarpeellisista sairaanhoitokustannuksista ja muista tarpeellisista kuluista
– ansionmenetyksestä
– kivusta ja särystä sekä muusta tilapäisestä haitasta
– pysyvästä haitasta
– kohtuullinen korvaus henkilövahingon yhteydessä vahingoittuneista vaatteista ja muista henkilökohtaisista käyttöesineistä
– sairaanhoitoon välittömästi liittyvästä lääkinnällisestä kuntoutuksesta aiheutuvat kustannukset
– oikeudenkäyntikuluista, mikäli korvausta ei saa vakuutuksesta tai oikeusapulain nojalla

Rikoksen uhrin läheiselle voidaan suorittaa korvaus:
– tarpeellisista kuluista ja ansionmenetyksestä

Työnantajalle voidaan suorittaa korvaus:
– palkasta tai sitä vastaavasta korvauksesta, jonka työnantaja on maksanut henkilövahingon kärsineelle työkyvyttömyysajalta.

Kuolemantapauksen johdosta voidaan suorittaa:
– hautaamisesta aiheutuneet kustannukset
– korvausta elatuksen menetyksestä
– surmansa saaneen läheiselle kuolemantapauksen seurauksena aiheutuneesta henkilövahingosta johtuvat tarpeelliset sairaanhoitokustannukset ja muut tarpeelliset kulut sekä ansionmenetys

 

Korvaus kärsimyksestä valtiokonttorilta
Rikos voi olla sen laatuinen, että se aiheuttaa kärsimystä ja tästä kärsimyksestä voi saada korvausta valtiokonttorilta, mikäli rikoksen uhrin seksuaalista itsemääräämisoikeutta tai vapautta on loukattu rikoksella. Samoin kärsimyskorvausta voi saada valtiokonttorilta, mikäli asianomistajan henkilökohtaista koskemattomuutta on erityisen vakavasti loukattu tapon, murhan tai surman yrityksellä, törkeällä pahoinpitelyllä tai sen yrityksellä taikka muulla näihin rinnastettavalla rikoksella (esim. vapauden riisto, laiton uhkaus, pakottaminen, vainoaminen). Kuolemantapauksen aiheuttamaa henkistä kärsimystä ei korvata surmansa saaneen läheiselle.

 

Valtiokonttorilta saatavan korvauksen määrä
Valtiokonttori ei maksa korvausta täysimääräisesti ja se on aina viimesijainen maksaja, eli ensin täytyy selvittää muut mahdollisuudet saada korvausta rikosvahingosta (esim. vakuutus, rikoksentekijä). Valtiokonttori vähentää kivusta ja särystä sekä muusta tilapäisestä haitasta, pysyvästä haitasta ja kärsimyksestä suoritettavien korvausten yhteismäärästä perusvähennyksen, jonka määrä on 260 euroa (11.2.2025). Lisäksi vahingonkorvauksille on määritelty enimmäismäärät.

Yhteenveto
Rikoksen uhriksi joutuneella on mahdollisuus saada korvaus ensisijaisesti rikoksen tekijältä. Mikäli rikoksentekijällä ei ole varoja, voidaan perintää jatkaa pitkään ja saada mahdollisesti korvaus jossakin kohtaa. Korvausta on mahdollista saada myös vakuutuksesta tai valtiokonttorilta. Valtiokonttori korvaa pääsääntöisesti vain henkilövahinkoon liittyviä asioita, kuten sairaanhoitokuluja, kipua ja särkyä, tilapäistä ja pysyvää haittaa, ansionmenetystä ja kuntoutusta. Tietyissä vakavissa rikoksissa on mahdollista saada korvausta myös rikoksen aiheuttamasta kärsimyksestä. Autan  sinua näiden asioiden selvittämisessä. Toimin vapaaehtoisena rikosuhripäivystyksessä ja tunnen asianomistajia koskevan lainsäädännön hyvin. Selvitän myös onko sinulla mahdollisuus oikeusapuun tai saatko kulut korvattua oikeusturvavakuutuksesta. Ota yhteyttä.